Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt ohjusilmatorjunnan kehittämishankkeeseen liittyvät tietopyynnöt. Tämä vaihe viedään läpi vuoden 2018 aikana. Ilmapuolustusta kehitetään kokonaisuutena ja yhteistyössä eri aselajien kanssa.

Tietopyyntöjen avulla selvitetään vaihtoehtoiset mahdollisuudet kehittää ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä ja alueellista kattavuutta.

Logistiikkalaitoksen mukaan tavoiteltavan uuden suorituskyvyn tulee kyetä liittymään osaksi ilmatorjunnan nykyistä järjestelmää. Sen pitää toimia myös osana maa-, ilma- ja merivoimien muodostamaa ilmapuolustuksen kokonaisuutta.

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämisen tietopyyntökierros toteutetaan kevään 2018 aikana, ja alueellisen kattavuuden osuus ajoittuu loppuvuoteen.

Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa ja se liittyy läheisesti Puolustusvoimien strategisiin HX- ja Laivue 2020 -hankkeisiin. Merivoimien uusiin aluksiin on ainakin luonnoskuvien mukaan tulossa pystysiilot ilmatorjuntaohjuksille.

Maavoimien nykyisen ITO12-ilmatorjuntajärjestelmän toimittaja Kongsberg Defence & Aerospace ja Patria ilmoittivat 16. tammikuuta perustavansa Suomeen ohjusteknologioiden osaamiskeskuksen (lue uutisemme aiheesta tämän jutun lopusta). Tämä NASAMS-järjestelmä käyttää samaa tutkahakeutuvaa AIM-120 AMRAAM -ohjusta kuin Ilmavoimien Hornet-hävittäjät.

Yhteinen ilmatilannekuva takaa tehokkaan toimintakyvyn

Ilmapuolustus on joukkojen, asejärjestelmien ja toimintojen kokonaisuus, jonka tarkoituksena on suojata suomalaista yhteiskuntaa ja puolustusvoimien joukkoja ilmoitse tulevilta hyökkäyksiltä.

Ilmapuolustuksen tehtävien toteuttaminen on Ilmavoimien vastuulla. Se käskyttää normaali- ja poikkeusoloissa sekä hävittäjä- ja ilmatorjuntayksiköitä. Päätöksenteon tukena on ilmavalvontatutkien ja muiden sensoreiden tuottamat havainnot, jotka kootaan Suomen ja lähialueiden ilmaliikenteestä ilmatilannekuvaksi.

Yhteisen ilmatilannekuvan ansiosta kaikilla toimijoilla on samanlainen tilannetieto, johon päätöksenteko kaikilla johtamisen tasoilla perustuu.

Nykyisellään Suomen ilmapuolustuksen kyky torjua valtakuntaan kohdistuvaa ilmauhkaa muodostuu ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden vahvuuksien koordinoidusta käytöstä torjuntatehtäviin.

Maavoimilla on käytössään ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12), NASAMS II FIN (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System). ITO12 korvasi aiemman BUK M1 -ohjusjärjestelmän mutta korkeusulottuvuus on heikompi.

ITO12-patteriin kuuluu kolme ohjuslavettia ja jokaisessa on kuusi laukaisuvalmista AIM-120 AMRAAM -ohjusta. Lavetin on suunnitellut norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace ja kokoonpanon Suomessa ovat tehneet Patria ja Komas.

Ohjusvalmistaja Raytheon on kehittänyt myös pidemmän kantomatkan AMRAAM-ER (Advanced Medium Range Air to Air Missile - Extended Range) -ohjuksen, jolla torjuntakykyä voidaan kasvattaa (kuvassa yllä)

Niiden lisäksi ilmatorjunnan käytössä on nykyisin lyhyen kantaman olalta laukaistava lämpöhakeutuva ITO 15 -ohjus (Raytheon FIM-92 Stinger RMP Block 1, Reprogrammable MicroProcessor) -ilmatorjuntaohjus. Suomessa Stingerit liikkuvat maastokelpoisilla mönkijöillä ja ampujat voidaan nostaa puiden latvojen ylle nostolavoilla.

Lue myös: