Vanha väistyy uuden tieltä Helsinki-Vantaalla - ennusteessa 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa

helsinki_airport_terminal2_front_design_1Finavian kehittämisohjelma Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuo täysin toteutuessaan mm. uuden keskitetyn lähtöselvitysalueen ja mahdollisen satelliittiterminaalin laajarunkoportteineen. Suuruudeltaan 900 miljoonan euron hanke käynnistyy jo vuoden 2014 alussa. Vanhat pysäköintialueet, rakennukset ja lentokonehallit joutuvat väistymään tulevien uudistusten tieltä.

Kehittämishankkeen ensimmäisen osan aikana parannetaan lähtöselvitys- ja turvatarkastuskapasiteettia terminaalissa 2. Samaten matkalaukun luovutuksen bag drop-toimintoja automatisoidaan.

helsinki_airport_checkinarea_design_1

Nykyiset kongressitilat toisessa kerroksessa ovat mukana suunnitelmissa. Niitä uudistamalla ja terminaalin lähtöaulan samaten toisessa kerroksessa olevia toimistotiloja tehostamalla saadaan jopa seitsemän uutta turvatarkastuslinjastoa (kuva vasemmalla).

Aluksi linjoja tehdään viisi. Matkustajat nousevat siis toiseen kerrokseen turvatarkastettaviksi. Sieltä he laskeutuvat uudelleen lähtöaulan tasolle mutta airsiden puolella. Kongressikeskus jatkaa toimintaansa uudistuvissa tiloissa. 

Tämän osuuden toteutus alkaa jo vuoden 2014 ensimmäisenä neljänneksenä, koska turvatarkastusten lisätarve on akuutti ja ilmenee pitkinä jonoina aamuruuhkan aikana. Samaan aikaan käynnistetään tarkempi suunnittelutyö, jolloin tehdään lopulliset päätökset laajennustöiden kohdistamisesta.

Nyt Helsinki-Vantaalla on kolme lähtöaulaa, jotka kaikki ovat ahtaita. Toiseen kerrokseen tulevat uudet turvatarkastuslinjat ovatkin vain väliaikainen ratkaisu. Suunnitteilla onkin myös terminaalin laajentaminen nykyisten P1- ja P2-pysäköintialueiden päälle.

helsinki_airport_terminal2_front_design_2

Tähän tilaan tulisi Helsinki-Vantaan uusi ja mahdollisesti ainoaksi jäävä lähtöaula, josta olisi kulku nykyiseen terminaaliin. Rakennuksessa aiotaan huomioida myös näyttävyys, onhan kyseessä portti Suomeen (kuva vasemalla).

Laajennuksen yhteyteen rakennetaan myös uudet toimivammat maaliikennejärjestelyt. Edustan pysäköintialuetta ja liikennejärjestelyjä kehitetään entisestään.

Aivan laajennuksen vieressä on myös rakenteilla oleva Kehäradan asema. Parhaillaan on käynnissä Kehä III:n, Lentoasemantien ja Tikkurilantie risteysten eritasoliittymien rakentamistyö. Valmistuttuaan ne sujuvoittavat maantieliikennettä lentoasemalle.

Terminaalin kaikille avoimia kaupallisia palveluita ollaan valmiita lisäämään, koska Kehäradan arvioidaan tuovan paikalle myös muita asiakkaita kuin lennolle lähtijöitä. Mitään kauppakeskus Jumbon kilpailijaa ei kuitenkaan ole suunnitteilla.

Alustavan aikataulun mukaan muutokset tapahtuisivat vuosina 2017-2019. Muut hankkeet saattavat vielä vaikuttaa aikataulutukseen.

helsinki_airport_satellite_terminal_3Kokonaan uuden infrastruktuurin rakentaminen käynnistyisi näillä näkymin vuonna 2015. Yhtenä vaihtoehtona Finavia tutkii mahdollisuutta rakentaa ns. satelliittiterminaali nykyisen terminaali 2:n viereen.

Sen tieltä purettaisiin mm. Finnairin vanha catering-rakennus, vanha kaarihalli sekä muitakin lentokoneiden huoltohalleja (kuva oikealla). Terminaalihanke voidaan toteuttaa vaiheittain, joten kaikkia ei tarvitsisi purkaa kerralla.

 Jutun kuvissa on aivan alustavia hahmotelmia rakennuksesta, mutta siinä on joka tapauksessa 14 laajarunkokoneille soveltuvaa porttia. Yhteys entiseen terminaaliin tulisi joko sillan tai tunnelin kautta.

helsinki_airport_satellite_terminal_design_2Tunneli rakennetaan joka tapauksessa, koska sitä tarvitaan myös matkatavaralogistiikkaan. Siten matkustajien liukukuljettimien sijoittaminen olisi helppoa.

Sillan puolestaan pitäisi olla niin korkea, että koneet mahtuisivat rullaamaan sen alta. Matkustajan elämyksen kannalta maanalainen reitti ei toki olisi yhtä miellyttävä kuin lasitettu silta.

Mahdollista on myös kahden laajarunkoportin rakentaminen nykyisen Non-Schengen -terminaalin jatkeeksi. Tästä on jo suunnitelmat olemassa ja kyseessä olisi rakentamisen suhteen melko kevyt hanke.

Tämänkin laajennuksen tieltä pitäisi raivata merkittävästi nykyistä rakennuskantaa aina Tietotielle asti. Kauimmaisella portilla seisovan koneen siivenkärki olisikin käytännössä Tietotien risteyksessä.

Alueella on nykyisin mm maaliikennekaluston halleja ja erilaisia tukitoimintoja. Laajennuksen asematason tieltä pitäisi purkaa myös vanha käytöstä poistettu lämpökeskus ja vesitorni. Samaten alueelta on räjäytettävä merkittävä määrä kalliota.

Helsinki_Airport_RWY22_RWY22R_taxiway_2Koska satelliittiterminaaliin tulisi 14 laajarunkopaikkaa ja vanhaan osaan mahdollisesti kaksi lisäporttia, tarve ylittää kiitotie 04R/22L kasvaisi merkittävästi. Suunnitteilla onkin myös sen länsipäädyn kautta kulkeva kiertorullaustie, joka poistaisi tarpeen ylittää aktiivinen kiitotie (mahdollinen sijainti kuvassa vasemmalla).

Laajennushankkeita on pyöritelty Helsinki-Vantaalla aiemminkin. Esimmerkiksi vuonna 2006 suunnitelmissa oli rakentaa kiitoteiden väliin lentoasema-alueen länsipäätyyn terminaali, jossa olisi pysäköintipaikat ja matkatavaran käsittely esimerkiksi lomalennoille.

Tuolloin toisena vaihtoehtona esitettiin keskelle kenttäaluetta kiitoteiden 22 vasen ja oikea väliin rakennettavaa terminaalia. Lähtöselvitys olisi ollut vanhassa terminaalissa ja sieltä olisi siirrytty suuren maailman tyyliin automaattikuljettimella uuteen terminaaliin.

Näitäkään suunnitelmia ei ole hylätty, mutta ne eivät ole vielä mukana nyt käynnistyvässä 900 miljoonan euron kehityshankkeessa vaan se on ajankohtainen ehkä 2020-2030-luvuilla. Haasteita toisi vaihtoaikojen pidentyminen.

Nykyiset kaukoliikennekoneiden käytössä olevat kahdeksan Non-Schengen-alueen matkustajasiltaa ovat joka tapauksessa käyneet riittämättömiksi, koska Finnairin Aasian liikenteen suunniteltu kasvu tuo Helsinki-Vantaalle lisää koneita ja lentoja.

Lisäksi myös JAL:n ja kesällä American Airlinesin koneet kuormittavat osaltaan Non-Schengen -terminaalissa olevia portteja. Jo nyt on tilanteita, jossa kentällä on 13 laajarunkoa, joista viisi on pysäköity ulkopaikoille. Kesällä bussikuljetukset ehkä vielä toimivat, mutta talvella tilanne on toinen ja ei varmasti lisää Helsinki-Vantaan houkuttelevuutta vaihtolentoasemana. 

helsinki_airport_satellite_terminal_design_1Finavia aikoo tehdä kaikkensa, että Helsinki-Vantaan laajennustöistä syntyisi mahdollisimman vähän haittaa matkustajille. Uudistustöiden etenemisestä ja vaikutuksista tiedotetaan säännöllisesti.


Ei vaikutuksia lentomelualueisiin

Lentoaseman laajenemisella vuoden 2015 jälkeen ei tule olemaan vaikutusta nykyisiin lentomelualueisiin, sillä uudistusten ei odoteta vaikuttavan kiitoteiden käyttötapoihin.

Lentomelu vähenee myös kehittyvien lentomentelmien ja uusien lentokoneiden tullessa yhtiöihin. Helsinki-Vantaalla on jo pitkään kehitetty jatkuvan liún menetelmiä jotka vähentävät lähestyvien koneiden melujälkeä.

Vuonna 2011 melulaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin 194 000 ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 531. Selvityksen perusteella Lden yli 55 dB melualueella asuu 14 000 asukasta ja yöajan yli 50 dB LAeq -melualueella asuu 3 700 asukasta. Lden yli 55 dB melu-
alueen laajuus oli 64 neliökilometriä.

Konekaluston uudistuminen ja hiljeneminen todella näkyy: vuonna 1990 vastaavalla melualueella asui peräti 97 000 ihmistä. Finnairin tulevat A350 XWB -kaukoliikennekoneet vähentävät melujälkeä entisestään.

Helsinki-Vantaan melunhallintasuunnitelma (pdf-tiedosto)

 Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema Aasian liikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2800. Vuonna 2012 Helsinki-Vantaalla oli 19,2 miljoonaa matkustajaa ja lentoja lennettiin 493 229. Säännöllisiä reittejä oli 82.

Lue myös: