Suomen kansainvälinen saavutettavuus rakentuu perusinfrastruktuurille, jonka muodostavat Helsinki-Vantaan lentoasema ja siihen liittyvät rautatiet, kehätiet, moottoritiet ja satamat. Myös kotimaan lentoasemaverkosto on tarpeellinen ja sen eteen on tehtävä töitä sekä haettava uudenlaisia toimintamalleja.

Vantaan Innovaatioinstituutin ja Airport Cluster Finlandin kanssa yhteistyössä järjestetty Suomen ilmailualan ja –teollisuuden näkymät -seminaari kokosi arvovaltaisen puhujajoukon Vantaalle.

Seminaarin tarkoitus on kiinnittää huomiota Suomen globaaliin saavutettavuuteen ja globaalien yhteyksin merkitykseen. Puhujien joukossa oli vaikuttajia elinkeinoelämästä, kotimaisesta ilmailuteollisuudesta, lentoyhtiön johtopaikalta, lentoasemapalveluita tarjoavista yrityksistä sekä maakuntien edustajia.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies painotti avausosuudessaan saavutettavuutta ja sen tärkeyttä pääomien houkuttelussa Suomeen. Suomen taloudellinen hyvinvointi riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälisestä kaupasta.
 

Päättäjät kaipaavat kilpailukykyä ja kasvua

Ilman toimivia yhteyksiä on vaikea houkutella pääomia Suomeen. Pian jäädään kilpailussa esimerkiksi Ruotsille. Helsinki-Vantaan liikenteen solmukohdaksi kehittyminen ja Finnairin Aasian strategia maksimoivat yhdessä lentoaseman hyödyt Suomelle.

”Yritykset ja asiakkaat saavat käyttöönsä erinomaiset lentoyhteydet Eurooppaan ja Aasiaan. Lisäksi niillä on positiivinen vaikutus suomalaisyritysten kansainvälistymiseen”, sanoo Häkämies.

”Suomi on saari, jolle kansainväliset lentoyhteydet ovat strategisen tärkeitä”.

Matkailu- ja palveluala ovat myös tärkeässä roolissa, sillä 36 prosenttia maahamme saapuvista matkustajista tulee lentäen. Häkämies toivoo löydettävän myös keinoja Suomeen jäävien matkustajien osuuden kasvattamiseen.

Suomen lentoasemien verkostoa on kehitettävä vientiteollisuuden, kotimaan yhteyksien ja matkailun kannalta unohtamatta rahdin kuljettamistarpeita. Suomen tuleekin kehittää uusia toimintamalleja, joilla voidaan ylläpitää entistä elinvoimaisempia lentoasemia.

Lentoliikenne on rajusti kilpailtua koko maailmassa ja Euroopassa on käynnissä lentoliikenteen konsolidoituminen. Nyt käynnissä oleva liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian valmistelu on isossa roolissa, koska lentoliikenteen kasvulle ja kehittymiselle tarvitaan hyvät edellytykset.

”Kilpailukyvystä on pidettävä huolta kynsin ja hampain, sillä matkustajamäärät ovat kasvaneet myös Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa”, päättää Häkämies.

Vantaa kasvaa ilmailusta

Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja José Valanta painotti Vantaan asemaa Suomen porttina maailmalle. Vantaan ”kasvun kehän” varrella sijaitseva Suomen nopeimmin kasvava yritysalue Aviapolis on yksin kerännyt 70 prosenttia kaupungin työpaikkojen kasvusta.

Vantaan työpaikkojen määrän ennustettu kasvu on pääkaupunkiseudun suurin ja sen odotetaan kasvavan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 Aviapolis tarjosi 37 000 työpaikkaa. Ennusteen mukaan määrä kasvaisi vuoteen 2020 mennessä  50 000:een, ja vuonna 2030 työpaikkoja olisi jo 70 000.

Myös väestön määrä alueella on kovassa kasvussa.  Vuonna 2000 alueella oli noin 5000 asukasta ja 1,5 miljoonaa rakennettua neliötä, kun vuonna 2010 asukasmäärä oli jo kolminkertaistunut ja rakennusneliöt kaksinkertaistuneet. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä asukasmäärä kasvaisi 15 000 saavuttaen 30 000 asukkaan määrän, ja rakennetut neliöt olisivat jo yli kuudessa miljoonassa.

 

Ilmailusta vientituote

Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin elinkeino ja se vastaa jopa 60 prosentista maamme viennistä. Puolustus-, ilmailu-, avaruus-, turvallisuusteollisuuden liikevaihto oli Suomessa vuonna 2013 noin 1,28 miljardia euroa. Ilmailuteollisuuden osuus liikevaihdosta oli noin 316 miljoonaa euroa.

Ilmailuteollisuutta Suomessa edustaa vuonna 1996 perustettu Suomen ilmailu- ja puolustusteollisuusyhdistys PIA ry, jolla on noin 100 jäsenyritystä. Ilmailuteollisuus työllisti Suomessa vuonna 2012 noin 2300 ihmistä.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen valotti seminaarissa ilmailuteollisuuden riskitekijöitä. Erityispiirteenä ilmailuteollisuuden hankkeista ovat niiden pitkäkestoisuudet, riskialttius, kalleus sekä poliittisuus. Oman haasteensa tuovat niihin osallisina olevat valtiot sekä ilmailualan erilaiset säännöt ja normit.

Suomen ilmailuteollisuuden historia juontaa juurensa aina vuoteen 1921 saakka, jolloin perustettiin valtion lentokonetehdas. Varsinaista lentokoneiden valmistusta ei ole Suomessa ollut vuosiin, mutta muilla erityisaloilla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Turusta korjattiin yleisön joukosta lentokoneen valmistuksen osalta, sillä Rovaniemellä on aloitettu ATOL -lentokoneiden valmistaminen.

 Merkittävimpiä ilmailuteollisuuden osia ovat korkea osaaminen ja kansallisen yhteistyön tärkeys. Suomen ilmailuteollisuuden toimijat tarjoavat huoltopalveluilta, käytön tukea, koulutusta sekä erikoisosaamista kommunikaatio- ja johtamisjärjestelmissä.

Suomen ilmailuteollisuudessa keskeisintä roolia pitää hallussaan Patria. Yhtiön johtaja Jukka Holkeri valottikin ilmailualan pitkiä projekteja ja niiden etenemisiä sekä investointien suuruuksia.

”Ensimmäinen aiesopimus Airbus A380-koneen osien valmistukseen allekirjoitettiin vuonna 1997 ja ensimmäinen koneyksilö toimitettiin asiakkaalle vasta kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2007”, toteaa Holkeri.

 ”Investointiin piti sijoittaa rahaa kymmeneksi vuodeksi ennen ensimmäistäkään kotiin palaavaa tuottoa”, lisää Holkeri. Kaikkiaan Patrialta tehdyllä tilauksella varauduttiin 200 A380-koneen valmistamiseen. Kaikkiaan Airbus on saanut tilauksia A380-koneesta 262, joista toimittamatta on vielä 157 konetta (kesäkuu 2013 tilanne).

Yhteydet lisäävät kysyntää

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus piti ehdottomana päätavoitteena toimivien ja kilpailukykyisten lentoyhteyksien säilymistä globaaleihin verkkoihin. Lisäksi lentoliikenteen asemaa suomalaisessa liikennejärjestelmässä on vahvistettava.

Järventauksen mukaan lentoliikenteen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään yrittäjien keskuudessa erittäin merkittäviksi ja laajalle säteileviksi. Lentoliikennettä olisikin kehitettävä vientiteollisuuden, kotimaan yhteyksien ja matkailun kannalta. Helsinki-Vantaan kehittäminen kansainväliseksi liikenteen solmukohdaksi on merkittävä asia koko Suomelle.

”Hyvät yhteydet lisäävät Suomeen kohdistuvaa kysyntää”, järkeilee Järventaus.

Lentoasemaverkoston ylläpitämiseen kaivataan uusia toimintamalleja, joilla kehitetään ja ylläpidetään Suomessa entistä elinvoimaisempia lentoasemia. Suomen Yrittäjien mukaan olisi syytä pohtia myös, pitäisikö lentoasemia myydä tai vuokrata yrityksille tai seudun kehittämisyhtiöille. Yhtenä vaihtoehtona nähdään terminaalien lähiympäristöliiketoiminnan kehittäminen.

”Kotimaahan tarvitaan edelleen osapuilleen nykyisen kaltainen lentoasemaverkosto, mutta toiminnasta olisi syytä tehdä entistä markkinaehtoisempaa. On kehitettävä uusia toimintamalleja ja tuotava lentoasemille autokauppoja ja muita liikkeitä”.

Järventauksen mukaan lentoliikenteen raju kilpailu vähentää lentoyhtiöitä, joka johtaa yksittäisten lentoyhtiöiden neuvotteluaseman vahvistumiseen lentoasemiin nähden. Lisäksi suurena vaarana on paine vähentää heikosti kannattavia reittejä, joka puolestaan johtaa tarpeeseen tukea heikommin kannattavia kenttiä, ettei saavutettavuus kärsi.

”Päätavoite on toimivat, kilpailukykyiset lentoliikenneyhteydet globaaleihin verkkoihin, myös eri puolelta Suomea”, kiteyttää Järventaus.

 
Patria on aktiivinen toimija

Patria, Suomen suurin ilmailuteollisuuden toimija, menee sinne missä asiakas on ja pyrkii tekemään sen mitä asiakas tahtoo. Yhtiöllä on nykyisin toimipaikkoja Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa. Lisäkasvua haetaan idästä. Kasvua on luvassa myös myöhässä olevan NH90-projektin huoltopuolelta.

”Valmistamme osia Airbusin A380-koneeseen, A400M-koneen osalta olemme kaikkien muiden yläpuolella valmistamallamme sivuvakaajan kärjellä, kokoonpanolinjalta valmistuu NH90-helikoptereita ja lisäksi valmistamme osia Saabin tutkakoneeseen”, kertaa Holkeri yhtiön ilmailuteollisuuden tuotantoa.

Holkerin mukaan vastakaupat aiheuttavat kovia paineita.

”Usein varsinkin Lähi-idän ostajat jopa ilmoittavat lentokoneen valmistajille, että meidän lentokoneidemme osat valmistetaan tuossa komposiittitehtaassa. Siis tehtaassa, jota ei ole vielä olemassakaan”, sanoo Holkeri.

Holkeri kuitenkin painottaa, että alihankkijoita tarvitaan, ja yhtiö tekee itsekin yhteistyötä monien toimijoiden kanssa.

 Patria seuraa tarkasti myös siviili- ja sotilaspuolen lentokoulutuksen yhdistämismahdollisuuksia. Entinen puolustusministeri Stefan Wallin asetti maaliskuussa 2012 lentokoulutustyöryhmän selvittämään koulutuksien yhdistämismahdollisuuksia. Raportti luovutettiin nykyiselle puolustusministeri Carl Haglundille huhtikuussa 2013.

Raportin mukaan yhteistyö lentokoulutuksen järjestämisessä toisi kustannussäästöjä ja turvaisi laadukkaan lentokoulutuksen. Suurin hyöty siviili- ja sotilaslentokoulutuksen yhteistyöstä saadaan alkeislentokoulutusvaiheessa.

Työryhmän puheenjohtajana toimi yksikön johtaja Eero Pyötsiä puolustusministeriöstä ja siinä ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, rajavartiolaitos ja pääesikunta. Lisäksi työryhmä kuuli useita ulkopuolisia asiantuntijoita, joista yksi oli Patria.

Työryhmä esitti, että käytännön toteutusta koskevaa suunnittelua jatketaan, jotta voidaan tuottaa perusteet päätöksentekoa ja mahdollisen yhteishankinnan valmistelua varten.

 Patria konserniin kuuluvalla Patria Pilot Trainingillä on uusi erittäin houkutteleva lentokoulutuskalusto sekä erinomainen sijainti hyvin saavutettavalla Helsinki-Malmin lentoasemalla. Lentokoulu on saanut ulkomaalaisia asiakkaita jo Venäjältä ja ensisopimus on työn alla Kazakstanin valtiollisen siviili-ilmailuakatemian  kanssa.

Patria on edellisten lisäksi myös mm. Suomen suurimpia ohjelmisto-osaajia ja sen palveluksessa on noin 100 ohjelmoijaa.

Maakunnista yhteyksiä maailmalle

Maakuntien edustajien puheenvuoroa käytti Pohjanmaanliiton Olav Jern, joka myös painotti lentoliikenteen avulla syntyvää maailmanlaajuista saavutettavuutta. Yhteydet nähdään välttämättömänä edellytyksenä vientiyritysten kilpailukyvylle.

Lentoliikenne on tärkeää ulkomaisten asiakkuuksien hoitamisen takia, se tuo uskottavuutta sekä säästää työaikaa. Lentokuljetukset ovat tärkeää vientiteollisuudelle ja korkeasti jalostettujen tuotteiden osalta jopa ratkaiseva asia. Vaikka lentokuljetusten osuus on vielä pieni, sen osuus kuljetusten arvosta on merkittävä.

LVM:n mukaan lentorahdin osuus kotimaan tavarankuljetuksista on 0,5-1 prosenttia ja arvosta 5-22 prosenttia. Maailmanlaajuisten lentorahtimarkkinoiden arvioidaan jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Jern korostaa myös LVM:n visiota, jonka mukaan Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa.

”Vision toteuttaminen edellyttää, että Suomessa ylläpidetään kattavaa lentoliikenneyhteysverkostoa”, päättää Jern.

 

 Finnairilla oma paikka

Finnairin Ville Iho avasi kuulijoille pienen lentoyhtiön tilaa kovassa kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Omana strategiana on tunnetusti Aasia ja tärkein markkina on Japani. Kasvua on luvassa myös Kiinasta.

Lentoalalla kysyntä tuo paikalle heti kevyt rakenteista tarjontaa ja paikallismarkkinoiden osalta kysyntää tuo teollisuus. Kysyntään vaikuttavat suuresti myös aikataulut, jotka puolestaan vaikuttavat koneiden käyttöasteisiin ja käytettävyyteen.

Reittikannattavuus kokonaisverkostossa on usein yksi suuri tekijä. Yhtenä vaaran paikkana Iho näkee mahdolliset yöaikaiset rajoitukset.

”Voi käydä huonosti jos Helsingissä supistetaan aikatauluikkunaa”, toteaa Iho. Finnairin kasvu hyödyttää suomalaisia erittäin paljon muun muassa erinomaisilla yhteysvaihtoehdoilla.

 ”Infran kustannusten alentaminen hyödyttää kaikkia”. ”Finnair on suomalainen menestystarina ja sillä on edessään hyvät näkymät. On uskallettava satsata tulevaisuuteen ja pidettävä laatu korkealla tasolla”, päättää Iho.

 Yleisöä ja erään kotimaisen suuren lentoyhtiön johtajaa kohautti liikenne- ja viestintäministeriönliikenneneuvos Lassi Hilskan esityksen aikainen kommentti Helsinki-Vantaan lentoaseman vääristyneestä lentoyhtiömallista, jossa yksi toimija on saanut itselleen hyvin suuren osan markkinoista.

LVM:n mukaan mahdollisia lentoyhteyksien ja lentoasemaverkoston muutoksia on arvioitava kokonaisuuksina huolehtien palvelutason ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisella. Liikennevirasto on teettänyt selvityksen lentoasemaverkoston joukkoliikenteestä ja nyt käynnistetään jatkoselvitys kaukohenkilöliikenteen palvelutavoitteiden toteuttamisesta ja lentoliikenteen roolista.

LVM:n lentoliikennestrategian odotetaan valmistuvan vuoden 2014 lopulla ja väliraportti mahdollisine suosituksineen olisi valmis vuoden 2013 lopulla.

Lentoliikenne ja ympäristö numeroina

Finavian ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen puolestaan lateli yleisölle faktatietoa muutamilla numeroilla: kolme, kaksi ja kuusi. Ympäristökysymykset ovat nykyisin entistä suuremmassa roolissa eikä niitä voi sivuuttaa. Ilmailuala ei ole kuihtumassa vaikka siitä on puhuttu auringonlaskunalana jo parikymmentä vuotta.

Lentoliikenne on kasvanut 53 prosenttia, mutta samaan aikaan polttoaineen kysyntä on kasvanut vain kolme prosenttia. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 62 prosenttia lentomatkustajista on lomamatkalla ja 38 prosenttia on työmatkalaisia.

Lentoliikenteen päästöillä voi olla jopa viilentävää vaikutusta. Lentokoneiden jättövanat eivät tee reikää otsonikerrokseen vaan ne muodostavat cirrus-pilviä, jotka puolestaan heikentävät auringon vaikutusta. Pilvenmuodostuksen tarkempia vaikutuksia ei osata vielä toistaiseksi arvioida.

Lentoliikenteen päästöt ovat samaa luokkaa kuin laivaliikenteellä. Erilaisista lentoliikenteen vaikutusten ympäristölaskureista huolimatta Viinikainen ei ole löytänyt vielä sitä, joka olisi oikeassa. Tarjolla ei ole kokonaisvaltaista laskuria, joka huomioisi ympäristökustannukset, infrakustannukset, aikakustannukset ja turvallisuuskustannukset.

Lentoliikenne on parhaimmillaan vähäpäästöinen ja energiankulutukseltaan kilpailukykyinen tapa liikkua. Erityisesti Suomessa ilmatila on tehokas ja päästöjä voidaan vähentää myös käytössä olevalla jatkuvan liun lähestymismenetelmällä (CDO). Viinikaisen vauhdikkaassa esityksessä esiin nousivat erityisesti ilmailualan perustotuudet, eli mitä lentoliikenne tarvitsee ja mitä se on.

”Kolme litraa satasella, kaksi prosenttia CO2-päästöjä sekä kuusi kilometriä kiitotietä”, kiteyttää Viinikainen.

Potkurikoneiden palvelutasoa usein aliarvioidaan, mutta kotimaanliikenteessä ATR-tyyppinen potkuriturbiinikone kuluttaa noin 2,5 – 3 litraa per 100 kilometriä, jos kone on täynnä. Lapinlennoilla A320-tyyppinen suihkukone kuluttaa samalla vertailulla noin 3,7 litraa polttoainetta. Lyhyemmillä lennoilla suihkukoneoperointi ei ole yhtä energiatehokasta. Suihkukoneiden polttoaineenkulutus istuinta kohti on pudonnut 70 prosenttia viimeisten 40 vuoden aikana.

”Lentomatka Helsingistä Ouluun vaatii kuusi kilometriä kiitotietä, mutta autolla matkustettaessa tarvitaan 606 kilometriä maantietä. Siviililiikenteen lentomelualueilla asuu noin 15 000 ihmistä ja maantie- ja katuliikenteen melualueella noin miljoona ihmistä”, suhteuttaa Viinikainen.

”Kolmen litran kulutus sadalla kilometrillä per matkustaja on vain puolet wc-pytyn huuhteluun käytettävästä vesimäärästä”, päättää Viinikainen.

Finavian tavoitteena on vihreä kotimaan joukkoliikenneketju yhdistelmällä bussi/juna – lentokone – bussi. Lentoasemien maaliikenneyhteyksiä aiotaan kehittää yhdessä lentoyhtiöiden ja paikallistoimijoiden kanssa.

Toiminnan takana

Vantaan Innovaatioinstituutti Oy on vuonna 2009 perustettu voittoa tavoittelematon kehitysyhtiö, jonka omistaa Vantaan kaupunki.  Vantaan Innovaatioinstituutin keskeisimpiä toimintamuotoja on uusien toimialakohtaisten tai yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien hankkeiden suunnittelu ja toteutus.

Airport Cluster Finland on suomalaista lentokenttäosaamista edustavien yritysten yhteenliittymä. Airport Cluster Finland edistää suomalaisten lentokenttäalalla toimivien yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä, sekä luo verkottumismahdollisuuksia alan toimijoiden kesken. Airport Cluster Finlandilla on 31 jäsenyritytystä. Toiminta päättyy nykymuodossaan vuoden 2013 lopussa mutta tulevaisuudessa se jatkanee toimintaansa yhdistysmuodossa. Hankkeen päärahoittaja on Uudenmaan ELY-keskus.

Airport Concepts –projektin tavoitteena on kehittää uusia palvelukonsepteja kansainvälisille lentoasemille ja sitä rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Jäsenyrityksiä on 16 ja projekti päättyy vuoden 2013 lopussa.

Lue myös uutisjutut muista seminaariesiintymisistä:
Ahkera pakkaa matkalaukut automaattisesti (video)
Maapalveluiden työpaikat ovat katoamassa

Lue myös:
Helsinki-Vantaalle rakentuu lentomatkustajan levähdyspaikka