Suomelle Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeessa tarjottu uusimman sukupolven häivehävittäjä Lockheed Martin F-35A Lightning II on jo 13 valtion valitsema tulevaisuuden suorityskyky. Kyseessä on Suomelle tarjotuista hävittäjäratkaisuista ainoa, jonka voi tuotantotahdin perusteella sanoa olevansa todellisessa sarjatuotantovaiheessa. Ohjelman tavoitteena oleva yli 3000 hävittäjän valmistus takaisi päivitykset laajalle käyttäjäkunnalle jopa 2070-luvulle saakka.

Vuonna 2006 ensilentonsa tehnyt Joint Strike Fighter (JSF) -ohjelman lopputuloksena kehitetty Lockheed Martin F-35A on valmistajan mukaan HX-hankeen ainoa ns. viidennen sukupolven hävittäjä. Julkisuuskuvansa perusteella häivehävittäjä on joko ylivertainen tai todellinen ongelmakone.

Lähes kaikki siviili- ja sotilaskonehankkeet ovat viivästyneet ja myös Lockheed Martin on taklannut ongelmakohtia yksi toisensa jälkeen, mutta myös uusia haasteita on ilmennyt. Näistä syistä Yhdysvallat ei ole voinut korvata vanhentuvaa kalustoaan suunnitellussa tahdissa ja siirtyä yhden konetyypin käyttöön.

 F-35 on kuitenkin jo 13 valtion valinta seuraaviksi vuosikymmeniksi. Euroopassa häivehävittäjän tilaajiin kuuluvat Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Norja, Belgia, Tanska ja Puola. Vuoteen 2030 mennessä Lockheed Martinin mukaan Euroopassa olisi käytössä nykyisten tilausten perusteella yli 400 F-35 -hävittäjää.

Tavoitteena on yli 3000 häivehävittäjän valmistus, joka toteutetaan tuotantolinjoilla Yhdysvaltain Forth Worthissa, Italian Camerissa ja Japanin Nagoyassa. Tuotantokoneistossa on mukana yli 1900 alihankkijaa maailmanlaajuisesti.

Nykyisin asiakkaille toimitettuja F-35 -hävittäjiä on jo yli 640 ja ne palvelevat kaikkiaan 27 tukikohdassa ympäri maailmaa. Toimitetuilla koneilla on lennetty jo yli 385 000 lentotuntia. Yhdeksän valtiota käyttää F-35:tä jo omalla maaperällään ja 11 eri toimijaa on julistanut saavuttaneensa alustavan IOC-suorituskykyn (Initial Operational Capability).

Eurooppalaistoimijoista Italia ja Norja ovat käyttäneet häivehävittäjiä jo operatiivisissa tehtävissä Naton Islannin Air Policing- eli ilmavalvontaoperaatiossa. Lisäksi nyt toukokuussa 2021 Italian F-35A -hävittäjät ovat ottaneet päivystysvastuun Naton Baltic Air Policing -operaatiossa Viron Ämarissa.

Suomelle 29. huhtikuuta jättämäänsä lopullista ns. BAFO-tarjousta (Best And Final Offer) Lockheed Martin ei julkisuudessa avaa erikseen lukumäärien ja asejärjestelmien osalta. Yhtiö kuitenkin vahvistaa Lentoposti.fi:lle, että pääjärjestelmä F-35:n lisäksi tarjous ei sisällä muita lentokoneita tai miehittämättömiä ilma-alusratkaisuja.

Yhdysvaltain kongressille lokakuussa 2020 tehdyssä ilmoituksessa Lockheed Martin on saanut myyntiluvan Suomeen jopa 64 hävittäjälle ja 64 asennetulle Pratt&Whitney F-135 -moottorille sekä kahdelle varamoottorille. Mahdollinen kauppa Suomen kanssa toteutetaan ns. FMS-myyntiprosessina (Foreign Military Sales), johon kuuluu kyseinen Congressional Notification -menettely.

 Lockheed Martinin Aeronautics-liiketoimintayksikön Suomen johtaja Scott Davis toteaa yhtiön tarjouksen koostuvan F-35 -hävittäjistä, aseistuksesta, tukijärjestelmistä, ylläpitoratkaisuista sekä teollisen yhteistyön hankkeista. Hänen mukaansa BAFO-tarjous ylittää esitetyt suorituskykyvaatimukset sekä takaa Suomen alueellisen koskemattomuuden tuleville vuosille.

Lopullinen tarjous sisältää Lockheed Martinin mukaan suomalaiselle puolustusteollisuudelle F-35:n suoraan valmistukseen ja ylläpitoon liittyen monia mahdollisuuksia, joita ei ole aikaisemmin tarjottu. Kyse on suurempien komponenttien valmistuksesta Suomen ja muiden F-35 -asiakkaiden tarpeisiin, jotka nostavat Suomen teollisuuden tietotaitoa uusien materiaalien käsittelystä. Kyseiset yhteistyöhankkeet on määritelty 20 vuoden mittaisiksi.

Suomen huoltovarmuusvaatimukset on huomioitu myös tilanteessa, jolloin Suomen rajat on suljettu poikkeusolojen takia. Suomessa toteutettavaksi tarjotaankin huolto- ja ylläpitotoimintoja laajan komponettikorjausosaamisen muodossa seuraavan noin 40 vuoden ajaksi tai siihen saakka, kun Suomi käyttää F-35 -hävittäjiä. Aivan kaikkia komponentteja ei kuitenkaan ole mahdollista korjata Suomessa, mutta niiltä osin Lockheed Martin tarjoaa strategisen varastoinnin muodossa riittävän varaosasaatavuuden kriisitilanteita ajatellen.

Turkin joutuminen ulos F-35 -ohjelmasta on viime vuosina aiheuttanut haasteita Lockheed Martinin alihankintaketjuille, mutta ne on Davisin mukaan kuitenkin voitettu jo ennen Suomen teollisten yhteistyöhankkeiden toteutumista. Davisin mukaan Suomessa on merkittää maailmanluokan teknologista osaamista, jota Locheed Martin on jo hyödyntänyt F-35 -hankkeessa.

 Lockheed Martinilla on jo nykyisin asiakkuuksia Suomeen, sillä automaatiojärjestelmiä valmistava Fastems solmi joulukuussa 2020 sopimuksen automatisoitujen AutoSLC -laserpuhdistusjärjestelmien toimittamisesta F-35 -tuotantolinjalle Forth Worthiin.

Tätä robotisoitua puhdistusjärjestelmää käytetään siipituotannossa pintojen puhdistamiseen. Suomalaisratkaisu vähentää työmäärää jopa 88 tunnilla per yksikkö ja pudottaa omalta osaltaan häivehävittäjän tuotantokustannuksia.

Kyseinen sopimus on jatkoa Fastemsin ja amerikkalaisvalmistajan pidemmälle vuonna 2012 alkaneelle yhteistyölle. Tuolloin se toimitti tuotantolinjalle F-35:n eturungon valmistamista jopa 26 tunnilla nopeuttavan ratkaisun.

F-35 -tuotannon ulkopuolella Lockheed Martin rakentaisi suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen kanssa kumppanuuksia puolustusyhteistyön kehittämiseksi ja edistämiseksi epäsuoran teollisen yhteistyön hankkeissa.

Davis nostaa esiin myös paljon puhutut kovat hankinta- ja käyttökustannukset toteamalla heidän tarjoamansa ratkaisun olevan edullinen. Käynnissä olevan LRIP 14 -tuotannon (Low Rate Initial Production) osalta yhden F-35A -hävittäjän hinta on 77,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Kustannuksia on laskettu 12,8 prosenttia verrattuna LRIP 11 -tuotannon yksikköhintaan. Verrattuna ensimmäiseen tuotantoerään hinta on pudonnut 70 prosenttia. Lockheed Martin sanookin tarjoavansa viidennen sukupolven hävittäjää neljännen sukupolven hävittäjän hinnalla.

Lentotuntien osalta hintaa on Davisin mukaan onnistuttu pudottamaan 40 prosentilla viimeisen viiden vuoden aikana. Tavoitteena on leikata lentotuntikustannuksia samaiset 40 prosenttia vielä seuraavan viiden vuoden aikana.

Lentotuntihinnan tavoitteeksi on asetettu 25 000 Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2025 mennessä. Lentotuntihinnan odotetaankin painuvan nykyisten F-15 -hävittäjien kustannusten alle lähivuosien aikana. F-35A:n nykyiseksi lentotuntihinnaksi raportoidaan jopa 44 000 dollaria ja F-15 -hävittäjälle merkittävästi alhaisempi 20 000 dollaria.

Myös lähtöluotettavuus on kohentunut ja seuraavaksi tavoitteeksi on asetettu 80 prosentin raja, kun nykyisin ollaan noin 60-70 prosentin tasolla. Tähän on vaikuttanut mm. ainakin Yhdysvalloissa oleva ongelma moottoreiden saatavuudesta. Moottorihuollot ovat pitkittyneet ja niitä on jouduttu toteuttamaan suunniteltua aiemmin, mikä puolestaan on vaikuttanut kapasiteetin riittävyyteen. Tilannetta ei välttämättä helpottanut myöskään Turkin alueella toimivan moottorikorjaamon toiminnan päättyminen.

F-35 -hävittäjien kauden 2021 lentonäytösesiintymisiä on Yhdysvalloissa moottorihuoltohaasteiden seurauksena leikattu kolmanneksella. Häivehävittäjiä pyritään tällä hetkellä säästämään tositoimiin mahdollisen tarpeen ilmetessä.

 Suomen kannalta positiivinen uutinen Kongsberg Aviation Maintenance Servicesin (KAMS) marraskuussa 2020 solmima sopimus Pratt & Whitneyn kanssa F135-moottoreiden huoltotoiminnasta Norjan Ryggessä.

Jatkossa siis yksi viidestä F-35-hävittäjien moottoreiden MRO-keskuksista (Maintenance, Repair and Overhaul) olisi hyvinkin lähellä Suomea. KAMSin pääomistaja on 50,1 prosentin osuudella Kongsberg Defence & Aerospace ja vähemmistöomistaja on suomalainen Patria 49,9 prosentin osuudella.

Kyseinen Kongsbergin ja Patrian pitkän tähtäimen hankkeen ensimmäinen ilmoitus tehtiin joulukuussa 2018, kun Kongsberg ja Patria ilmoittivat ostavansa Norjan ilmavoimien moottoreita huoltavan AIM Norwayn (Aerospace Industrial Maintenance Norway AS).

Hankittu yhtiö puolestaan omisti Belgium Engine Centerin (BEC), jolla oli jo tuolloin solmittuna aiesopimus Pratt & Whitneyn kanssa Belgian tulevien F-35 -hävittäjien F135-moottoreiden huollosta. BEC siirtyi kesällä 2019 kokonaan Patrian omistukseen ja tunnetaan nykyisin nimellä Patria Belgium Engine Center.

Edellisten lisäksi Kongsberg valmistaa F-35 -ohjelman tarpeisiin sivuvakaajia, korkeusvakaajien johtoreunoja sekä päälaskutelineen luukkuja. Kongsberg on maaliskuussa 2021 solminut Lockheed Martinin kanssa sopimukset tuotantoeristä 15-17.

 
Kilpajuoksu häive- ja tutkateknologian sekä muiden ratkaisujen välillä

Häiveteknologia ei tee F-35 -hävittäjästä näkymätöntä, mutta sen tutkapoikkipinta-ala on erittäin pieni. Hävittäjän havaitseminen tutkalla on vaikeaa, mutta etu kapenee kehittyvän tutkateknologian myötä. Se ei välttämättä kuitenkaan riitä havaitsemiseen ennenkuin F-35 onkin jo paluulennolla onnistuneelta tehtävältä.

Tutkajärjestelmien lisäksi häivehävittäjää voidaan yrittää havaita mm. lämpöjäljen sekä mahdollisten tiivistysjuovien perusteella. Tuolloin voi kuitenkin olla jo myöhäistä ja häivehävittäjä on saattanut suorittaa torjunnan laukaisemalla oman ohjuksen.

 Rauhan aikana F-35 -hävittäjät operoivat ns. peace modessa eli kaikkia sensorikykyjä ei käytetä ja todellinen tutkapoikkipinta-ala tehdään merkittävästi näkyvämmäksi erityisillä tutkaheijastimilla ns. Lüneburgin linsseillä. Niitä myös Suomen ilmavoimat käyttäisi todennäköisesti päivittäisessä operoinnissaan.

Kaikkien Suomessakin lentävien F-35 -hävittäjien lähetteitä seurattaisiin todennäköisesti laajalla mielenkiinnolla, jotta häivehävittäjän havaittavuutta erilaisissa järjestelmissä voitaisiin kehittää.

 Vaikka häivekyvyn tuoma etu menetettäisiin tarjoavat hävittäjän laajat sensorit ja verkottumis- ja asekuorman kantokyky edelleen toimivan ratkaisun vuosikymmenten ajaksi.

 Edelleen kehittyvä järjestelmä

Lockheed Martin sanoo häivehävittäjän olevan sensoreidensa avulla jopa 10-20 vuotta edellä nykyisiä uhkakuvia. Huippumodernin F-35 -hävittäjän järjestelmiä ja ohjelmistoja päivitetään pitkän tähtäimen suunnitelmilla, jotta etumatka säilyisi myös tulevina vuosina.

Käynnissä on mm. uuden sukupolven DAS (Distributed Aperture System) -järjestelmän kehitystyö. Kyseessä on ohjaajan kypäränäytölle 360-asteen kuvan luova kamera- ja sensorijärjestelmä.

Luotettavuus- ja suorituskykyparannusten lisäksi odotettavissa on miljardiluokan säästöt ylläpito- ja huoltokuluissa. Sen odotetaan olevan mukana jo LRIP 15 -tuotantoerässä, jonka osalta valmistus alkaisi vuonna 2023. Raytheonin kehittämänuuden DAS-järjestelmän sanotaan olevan luotettavuudeltaan viisinkertainen ja suorituskyky kaksinkertaistuu nykyiseen Northrop Grummanin ratkaisuun verrattuna.

Nykyisin häivehävittäjissä on käytössä Block 3 -ohjelmistot ja tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä ottaa käyttöön Block 4 -ohjelmisto. Se olisi tarjolla Suomenkin hävittäjiin.

Yhdysvaltain tarkastusvirasto GAO:n mukaan alunperin vuonna 2024 käyttöönotettavaksi suunniteltu ohjelmistopäivitys viivästyisi edelleen myös vuodesta 2027. Uuden ohjelmiston mahdollistamia kyvykkyyksiä ei avata tarkemmin, mutta ne tarjoavat aiempaa parempi taistelukykyjä sekä kehittyneempiä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.

Keskitetty huolto- ja vika-analysointijärjestelmä ALIS (Autonomic Logistics Information System) on vaihtumassa uuteen ODIN (Operational Data Integrated Network) -järjestelmään. Kyseessä on merkittävä uudistus, jossa yli 15 vuotta vanha järjestelmä viedään täysin uuteen järjestelmäarkkitehtuuriin ja se päivittyy nykypäivän vaatimuksiin sekä hyödyntää pilvipalveluita.

Häiveominaisuudet säilyttävä sisäinen asekuorma – vaihtoehtona myös laajempi vaikutuskyky

 Kongsberg kertoi vuonna 2017, että Joint Strike Missile (JSM) on risteilyohjusehdokkaana Suomen HX-hävittäjähankkeessa. Lockheed Martin vahvisti tämän BAFO-tarjoukseensa kuuluvana suorituskykynä vappuna 2021.

Neljän metrin pituinen JSM on alisooninen häiveteknologiaa hyödyntävä ja liikehtimiskykyinen risteilyohjus, joka kykenee lentämään erittäin matalalla lähellä meren- tai maanpintaa välttääkseen tutkat. Käytetty häiveteknologia tekee valmistajan mukaan maaliaan lähestyvän ohjuksen havaitsemisen vaikeaksi. JSM-ohjus on suunniteltu meritorjuntaan ja tarvittaessa vaikuttamaan myös maalla sijaitseviin maaleihin.

JSM pystyy mukauttamaan reittiään väistääkseen esteet lähestyessään kohdetta. Ohjausjärjestelmä perustuu GPS-avusteiseen inertianavigointiin. Käytössä on myös TERCOM (Terrain Contour Matching) -paikannus, joka hyödyntää maastotietokarttaa yhdessä radiokorkeusmittauksen kanssa.

Ohjuksessa on myös infrapunaetsin maaliin hakeutumista varten. Valmistajan mukaan JSM:n kantama on yli 160 kilometriä. JSM perustuu NSM (Naval Strike Missile) -ohjuksessa käytettyyn teknologiaan.

JSM voidaan integroida mm. Lockheed Martin F-35A ja F-35C Lightning II -koneiden sisäisiin asekuiluihin, jossa niitä voidaan kuljettaa kerrallaan kaksi kappaletta. Ulkoisiin ripustimiin kiinnitettynä iskukykyä voidaan parantaa useammilla ohjuksilla.

 Muuta ilmasta-maahan vaikutuskykyä edustavat mm. JASSM-ER AGM-158B-2 (Joint Air-to-Surface Standoff Missile-Extended Range) -risteilyohjukset sekä JSOW-C1 ( Joint Stand Off Weapon) AGM-154C-1 -liitopommit sekä mm. paikallaan oleviin kohteisiin vaikuttamiseen BLU-111 -pommi, johon voidaan asentaa GPS/intertia-avusteinen JDAM-modifikaatio. Liikkuviin kohteisiin voidaan vaikuttaa lisäksi laserohjautuvilla GBU-38/54 -pommeilla.

Lockheed Martinin tarjous sisältää ilmasta-ilmaan vaikutuskykynä keskipitkänmatkan kaksivaiheisella tutkahakupäällä varustettuja AMRAAM AIM-120C-8 -ilmataisteluohjuksia (advanced medium-range air-to-air missiles).

Myyntiluvan mukaisessa asepaketissa on mukana myös lämpöhakupäällä varustettu kypärätähtäimen kanssa yhteensopivat Sidewinder AIM-9X Block II+ -ilmataisteluohjukset.

F-35-hävittäjän asevalikoimaan kuuluu JSM:n lisäksi myös muitakin eurooppalaisia vaihtoehtoja, jotka eivät näy kongressille tehdyssä ilmoituksessa. Tällaisia vaikutuskykyjä ovat mm. MBDA:n ASRAAM ja Meteor -ilmataisteluohjukset sekä SPEAR -ilmasta-maahan ohjukset.

F-35A -hävittäjän sisäiseen asekuiluun voidaan tarvittaessa integroida kuusi AIM-120 -ilmataisteluohjusta. Normaali sisäisen asekuilun varustus on kaksi AIM-120 -ohjusta sekä kaksi GBU-31JDAM -pommia.

Sisäisen asekuilun lisäksi häivehävittäjässä on mahdollista käyttää kuutta ulkoista ripustinta. Tuolloin kuitenkin menetään häivekyvyn etua, jonka lisäksi ulkoinen kuorma vaikuttaa myös liikehtimiskykyyn. Nykyisin F-35A -hävittäjiä on näkynyt valokuvissa enenevissä määrin lentämässä täydellä ulkoisella asekuormalla eli ns. beast modessa.

Sisäisellä asekuormalla varustettuna F-35A saavuttaa 1,6 Machin lentonopeuden ja toimintamatkaa sisäisellä polttoainekuormalla on taistelutehtävissä noin 1100 kilometriä. Parhaimmillaan sisäinen polttoaine mahdollistaa 2200 kilometrin toimintamatkan.

Suomelle tehtyyn tarjoukseen kuuluu todennäköisesti myös Lockheed Martinin ja Norjan Ilmavoimien jatkokehittämä jarruvarjoratkaisu. Se sijaitsee rungon yläpinnalle asennettavassa muotosuojassa.

Norjan Ilmavoimien kouluttaja Martin Tesli kommentoi Arizonassa Luken lentotukikohdassa Lentoposti.fi:lle, että jarruvarjosta on huomattava apu jarrutuksessa ja koneen ohjattavuus on parempi, kuin aiemmalla F-16 -hävittäjällä.

Lockheed Martin toteaa Suomelle tarjottavan F-35-monitoimihäivehävittäjän olevan maailman edistyksellisin, selviytymiskykyisin ja parhaiten verkottunut hävittäjä.

 
Lockheed Martin tulee Kaivopuistoon ainakin maanäyttelyyn, mutta...

Kesän 2021 Kaivari 21 -lentonäytökseen Lockheed Martin lupaa tuoda ainakin häivehävittäjän mock upin eli luonnollisen kokoisen mallin. Työtä tehdään myös oikean F-35 -hävittäjän saamiseksi paikalle elokuiseen lentonäytökseen. Valmistaja ei omista koneita, joten sen täytyy saada sellainen lainaksi asiakkaaltaan.

Tällä hetkellä Lockheed Martinilla ei ole esityslentäjäkelpuutettua koelentäjää, kun mm. Pariisin ilmailunäyttelyssä häivehävittäjän suorituskykyä esitellyt Billie Flynn on jäänyt eläkkeelle. Scott Davisin mukaan Lockheed Martin pystyy halutessaan kouluttamaan uuden esityslentäjän.

Puolustusministeriö ohjeisti valmistajia tarkasti

Suomen puolustusministeriö ohjeisti hävittäjävalmistajat tarkasti jo BAFO-tarjouspyynnössä siltä osin mitä kaikkea ne saavat lopullisesta tarjouksestaan julkisuuteen kertoa. Toistaiseksi vain Saab ja Boeing ovat avanneet tarjoustensa sisältöä tarjottavan pää- ja alijärjestelmien lukumääriä.

Pelkkä hävittäjäkoneiden lukumäärä ei kuitenkaan kerro koko järjestelmän suorituskykyä ja sen kehityspotentiaalia tulevien vuosikymmenten osalta.

Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaan valmistajat voivat avata tarjouksiaan julkisuuteen ainoastaan tietyiltä osin. Esimerkiksi tarjottavat pää- ja alijärjestelmät, joita edustavat erilaiset lentokoneet voidaan julkistaa myös lukumäärän osalta.

Sen sijaan operatiivista konseptia, tarjottujen asejärjestelmien määrää, hinnoittelua, huoltotoimia tai koulutusjärjestelmien määrää ei saa julkistaa. Teollisen yhteistyön ja suunnitelmien osalta tarjousta voi myös avata, mutta tarkkojen hankkeiden ja yritysten nimeäminen on rajoitettu.

Ohjenuoraksi Suomen puolustusministeriö on antanut Yhdysvaltain kongressin hyväksymän tason yksityiskohtien osalta eli julkistaminen olisi mahdollista samalla tasolla kuin FMS-kauppojen hyväksynnät on tehty Boeingin ja Lockheed Martinin osalta lokakuussa 2020. MH

Päivitys 3.5. kello 18.19: Täsmennetty Scott Davisin lausunto uuden esityslentäjän mahdollisesta kouluttamisesta.
Lue myös: